Hyvinvointi ja työhyvinvointi ovat elementtejä, joihin törmäämme nyky-yhteiskunnassa väistämättä työpaikoilla ja niiden ulkopuolella. Hyvinvoinnista on muodostunut yhteiskuntamme yksi keskeisistä tavoitteista. Hyvinvointia ja työssäjaksamista seurataan, tuetaan, sekä arvioidaan työyhteisöissä monin eri keinoin. Työelämän vaativuus ja työelämän muutokset pakottavat meitä jatkuvasti kehittämään ja ylläpitämään työhyvinvointia. Alalla, jossa kilpailu on kovaa niin asiakkaista, kuin työntekijöistäkin joudumme jatkuvasti miettimään uusia innovaatioita ja kehittämään toimintaamme, jotta kykenemme vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla toimintakentän muutoksiin ja haasteisiin.
Hyvinvointi ja jaksaminen ovat osa-alueita, joita tulee myös jatkuvasti kehittää ja toimintamalleja uudistaa. Hyvinvointia ja jaksamista tukevat toimenpiteet ja satsaukset yrityksen sisällä tulee nähdä eräänlaisena panostuksena tulevaisuuteen. Yrityksen sisällä huolella rakennettu suunnitelma työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukemiseksi on huomattava veto- ja pitovoimatekijä, sekä seikka, jolla vaikutetaan yrityksen maineeseen. Panostamalla työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen panostetaan suoraan myös laadukkaaseen asiakastyöhön ja sitä kautta myös asiakkaiden hyvinvointiin.
Työhyvinvointi itsessään koostuu monesta eri osatekijästä. Usein puhutaan työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Nämä elementit ja kokemus niiden toteutumisesta syntyvät, kun työntekijä näkee oman työpanoksensa tulokset ja työpanoksen vaikuttavuuden suhteessa yhdessä luotuihin tavoitteisiin. Positiivinen ja kannustava työilmapiiri työpaikalla edistää merkittävästi työhyvinvointia, luottamusta ja avoimuutta.
”Merkityksellisyys on tässä työssä suhteellisen helppo löytää. Se, että saa olla mukana ja osana jonkun nuoren matkaa, jossa lähtötilanne on ollut huono ja lopulta nuori itsenäistyy mukanaan paljon erilaisia keinoja pärjätä itsenäisesti. Tai puhelu joltain entiseltä nuorelta, joka kertoo pärjäävänsä hyvin ja kaikki aikaisemmat huonot elementit elämässä ovat jääneet pois. Nuori ehkä kiittää ja kertoo vasta vuosia myöhemmin ymmärtäneensä meidän tekemän työn merkityksen”.
”Toisaalta kun näkee uuden innokkaan työntekijän aloittavan oman taipaleensa sijaishuollon maailmassa ja olla siinä mukana ohjaamassa ja auttamassa löytämään oman ammatti-identiteettinsä, sekä näkemässä työntekijän kasvavan alan ammattilaiseksi”.
Työntekijälle tärkeää on saada mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen sisältöön. Työntekijöiden osallistaminen suunnitteluun ja päätöksentekoon sitouttaa työntekijää ja lisää työssäjaksamista.
Työlle ja vapaa-ajalle on tärkeää löytää työhyvinvointia ja jaksamista tukeva tasapaino. Se miten ihminen palautuu ja kokee palautuvansa, on hyvin subjektiivista. Jokaisella työntekijällä on lähtökohtaisesti erilaiset vapaa-ajan harrasteet, tavat ja toimet. Tärkeää on kuitenkin tutkia tarkkaan omaa hyvinvointia, sekä jaksamista ja löytää juuri itselleen se sopiva tapa palautua työstä.
”Omalla kohdallani pitkä työura on tietyllä tapaa ”pakottanut” pysähtymään ja tietoisesti pohtimaan työssäjaksamista ja omia voimavaroja. Tietoinen, aktiivinen jaksamisen arviointi on opettanut havaitsemaan ajoissa mahdolliset väsymisen merkit. Kun tällaisia merkkejä ilmaantuu, on suhteellisen helppoa tehdä ”korjausliikkeitä” jotta kokonaisvaltainen työhyvinvointi säilyy hyvällä tasolla”.
Kattava ja toimiva työterveyshuolto ja helposti lähestyttävät, työntekijää kuulevat ja tukevat esihenkilöt ovat tärkeitä osatekijöitä työhyvinvoinnissa ja työssäjaksamisessa.
”Loppujen lopuksi suurin vastuu työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta on työntekijällä itsellään. Tavoittele sitä, että olet joka päivä paras versio itsestäsi työpaikalla ja sen ulkopuolella. Hymyile ja kiitä. Edistä hyvää ja pyri olemaan positiivinen”.
Terveisin,
Mikko Myyrä
Yksikön johtaja, Nuorten Väylä Oy
