Meillä Nuorten väylässä uutena aluevaltauksena ovat erilaiset asiantuntijakirjoitukset eri teemojen äärellä. Tavoitteenamme on tuoda esille näkemyksiämme, ajatuksiamme ja huomioitamme, joista voi olla teille seuraajillekin hyötyä.
Meiltä ilmestyy kuukausittain uusi kirjoitus eri teemalla. Ensimmäisenä kirjoitusvuorossa on Nuorten väylän toimitusjohtaja Anna-Leena Kailio. Anna-Leenalla on pitkä työura sote kentällä, erityisesti erilaisista johtotehtävistä. Anna-Leenan teemana onkin valmentava johtajuus. Anna-Leena on opiskellut valmentavaa johtajuutta ja hyödyntää sitä työelämän erilaisissa tilanteissa. Kirjoituksessa Anna-Leena pohtii johtajuutta ja miksi Nuorten väylässä valmentava johtajuus on valittu ja miten se näkyy arjessa. Tervetuloa matkaan mukaan.
Kuten me kaikki tiedämme yhteiskunta ja työelämä ovat olleet jo pitkään isossa murroksessa. Alati muuttuvat rakenteet, prosessit ja työkenttä haastavat myös johtajuuden muutosta ja muuttumista. Johtamisen on jatkuvasti uudistuttava vastatakseen muuttuviin työelämän ja liiketoimintaympäristön haasteisiin. Johtamisen uudistukseen liittyvät vahvasti teknologian kehittyminen, työvoiman monimuotoisuus, työelämän joustavuus ja muutoskyvykkyys, kasvava tarve osallistavaan johtamiseen ja toki asiakastarpeet ja odotukset.
Nämä muutokset edellyttävät johtajilta avoimuutta, oppimishalua ja kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin. Johtamisen uudistaminen onkin tärkeää organisaatioiden menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta.
Meillä Nuorten väylässä puhutaan valmentavasta johtajuudesta. Varmasti tähän vaikuttaa paljon se, että johtoryhmässä on urheilunsaralla toimivia henkilöitä. Valmentava johtaminen soveltuu alaan kuin alaan ja voidaankin puhua lähestymistavasta, jossa johtaja toimii enemmän valmentajan roolissa kuin perinteisen esihenkilön roolissa. Valmentava johtaminen korostaa työntekijöiden osallistumista päätöksentekoon, itseohjautuvuutta ja jatkuvaa kehittymistä. Merkittävää on, että työntekijöillä on tunne, että saavat vaikuttaa ja heihin luotetaan. Yhteisenä tavoitteena on tukea työntekijöiden osaamista ja saada heidät kukoistamaan omassa tehtävässä ja sitä kautta saavuttaa organisaation tavoitteet yhdessä.
Miten valmentavaa johtamista voidaan sitten hyödyntää organisaatioissa. Tärkeimpänä on keskustelu ja palautteenanto. Keskustelukulttuurin tulee olla avointa ja palautetta tulee antaa rakentavasti ja säännöllisesti. Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on auttaa työntekijää tunnistamamaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteensa.
Asetetaan tavoitteet yhdessä. Mitä enemmän tekee yhdessä, kehittää yhdessä, sitä sitoutuneempia työntekijät ovat. Yhdessä kehittäminen auttaa työntekijää ymmärtämään, miten heidän työpanoksensa liittyy organisaatioon ja sen tavoitteisiin.
Työntekijöille tulee antaa tilaa ja vastuuta tehdä päätöksiä, jotka liittyvät heidän omaan työhönsä. Ole tukena ja tarpeen mukaan apuna, mutta anna työntekijöiden löytää ratkaisut. Itseohjautuvuus lisää työntekijöiden kokemusta tuntea työ merkitykselliseksi ja vastuulliseksi.
Oma esimerkki on hyvin oleellista valmentavassa johtamisessa. Ole avoin oppimaan uutta, älä pelkää epäonnistua ja kertoa siitä. Ole halukas kehittymään ja kannusta myös muita tässä.
Valmentavaan johtajuuteen liittyy vahvasti positiivisen psykologian elementtejä. Valmentava johtaja luo positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa kaikki kokee voivansa ilmaista mielipiteensä ja tuoda ideansa esiin ilman pelkoa tai epävarmuutta. Hyväksyntä eri näkökulmille ja mielipiteille on tärkeää ja antaa tilaa myös kehittämiselle.
Itse ajattelen, että hyödyntämällä näitä yllä mainittuja käytänteitä, voi luoda valmentavan ilmapiirin organisaatiossa, joka kannustaa työntekijöitä kehittymään ja saavuttamaan parhaan mahdollisen suorituskyvyn.
Millainen on sitten hyvä valmentava johtaja? Tähän mielestäni kasvetaan ja kehitytään, mutta tämä on myös ajattelutapa. Mielestäni hyvällä valmentavalla johtajalla on empatiaa; kykyä asettua työntekijöiden asemaan ja ymmärtää heidän tarpeensa ja tunteet. Valmentava johtaja on kannustava, joka innostaa työntekijöitä sekä tarjoaa tukea ja rohkaisua heidän tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi valmentava johtaja kuuntelee aidosti työntekijöiden näkemyksiä ja ideoita, antaa heille äänen ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa. Ennen kaikkea valmentavan johtajan tulee herättää luottamusta. Tärkeää, on rakentaa luottamuksellinen suhde työntekijöihin ja antaa heille vastuuta ja itsenäisyyttä työssään.
Yhteenvetona voisikin sanoa, että, hyvä valmentava johtaja luo intoa ja luottamusta. Hän valaa varmuutta ja uskoa työntekijöihin ja saa työntekijät innostumaan omasta kasvusta ja auttaa heitä eteenpäin.
Mielestäni valmentava johtaminen on osa organisaation kulttuuria. Kulttuurin muuttaminen ja kehittäminen vaatii aikaa, eikä se tapahdu hetkessä tai muutamassa koulutuspäivässä. Ajatustapojen ja uskomusten muuttuminen tapahtuu pitkäjänteisen työn tuloksena. Valmentavan kulttuurin rakentaminen lähtee päätöksestä fokusoida yhteiset voimat uuden toimintatavan rakentamiseen. Painopiste tulee olla yhdessä tekemisessä ja yhteisen tavoitteiden eteen työskentelyssä, ei yksilösuorituksissa. Tärkeää onkin muistaa, että valmentava johtajuus on kokonaisvaltainen tapa suhtautua toisiin, vaikuttaa heihin ja tulla vaikutetuksi. Valmentava johtajuus kuuluu kaikille. Uskallus tavoitella mahdottomia ja puhua toiveista ja visioista vie kulttuuria oikeaan suuntaan. Muutos lähtee liikkeelle aina yksilöstä. Kuten Mahatma Gandhi aikoinaan viisaasti lausui: Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä. Jokainen voi olla muutoksen aloittajana. Valmentava johtaja muuttaa maailmaa omalla toiminnallaan, olitpa mikä ammatinedustaja tahansa.
